KYSYMYKSIÄ LEPOPÄIVÄSTÄ
1. Minkä päivän Jeesus piti pyhänä?
"Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaan" - Luuk. 4:16
VASTAUS: Jeesus piti pyhänä sapatin päivän.
2. Mikä viikonpäivä sapatti on?
"Seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti" - 2. Moos. 20:10
"Jeesus huusi suurella äänellä --. Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä. -- Ja silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan. -- Mutta viikon ensimmäisenä päivänä -- he havaitsivat kiven vieritetyksi pois haudalta" - Luuk. 23:46 - 24:2
VASTAUS: Sapatti on alkuperäisen raamatullisen viikon seitsemäs päivä (lauantai). Kun Jeesus kuoli ristillä Pitkäperjantaina, oli sapatin valmistuspäivä. Hän nousi kuolleista viikon ensimmäisenä päivänä eli Pääsiäissunnuntaina. Näin sapatti oli niiden välinen päivä eli lauantai. Heprean lisäksi lukuisissa kielissä lauantai on sapatti. Lisäksi heprean kielen "7. päivä" voitaisiin suomentaa "lauantai".
HUOMAUTUS: Maanantaista tuli Suomessa viikon ensimmäinen päivä vuonna 1973, jolloin otettiin käyttöön kansainvälisen standarsoimisliitto ISO:n hyväksymät viikko ja viikkonumeroinnin uudet standardit. Siihen asti lauantai oli ollut kalentereissa seitsemäs päivä.
3. Kuka järjesti sapatin ja milloin?
"Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt" - 1. Moos. 2:2-3
VASTAUS: Jumala järjesti sapatin luomisen yhteydessä. Jumala oli lopettanut taivaan ja maan luomisen kuudentena päivänä, mutta sapattia hän ei ollut vielä tehnyt. Hän teki sapatin lepäämällä seitsemäntenä päivänä. Jumala siunasi ja pyhitti seitsemännen päivän, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä. Näin seitsemännestä päivästä tuli pyhäpäivä; sapatti.
4. Miten kymmenessä käskyssä viitataan lepopäivään?
"Ja Jumala puhui kaikki nämä sanat ja sanoi: 'Minä olen Herra, sinun Jumalasi --. Muista pyhittää lepopäivä. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askareita toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen" - 2. Moos. 20:1-2,8-11
"Ja Herra antoi minulle ne kaksi kivitaulua, joihin oli kirjoitettu Jumalan sormella" - 5. Moos. 9:10
VASTAUS: Kymmenestä käskystä, jotka Jumala itse puhui ja kirjoitti, yksi kehottaa pyhittämään seitsemättä päivää lepopäivänä. Käsky alkaa sanalla "Muista", joka osoittaa, että sapattia ei asetettu vasta Siinailla. Tuo sana ilmaisee, että sapatti oli peräisin aikaisemmalta ajalta - itse asiassa luomisesta, kuten käskyn loppuosa paljastaa. Jumalan tarkoitus on, että vietämme sapattia hänen luomistyönsä muistomerkkinä.
HUOMAUTUS: Sapattikäsky on kymmenestä käskystä ainoa, joka ilmaisee tosi Jumalan sekä nimeltä:"Herra, sinun Jumalasi", arvoasemalta: "Herra teki" -Luoja- että hänen valtapiiriltään: "taivaan ja maan" (2.Moos. 20:10,11). Siten se toimii myös Jumalan lain sinettinä, todistuksena sen aitoudesta ja voimassaolosta.
5. Onko kymmentä käskyä muutettu ja sapattikäsky kumottu?
Jumala sanoi: "En minä liittoani riko, enkä muuta sitä, mikä on minun huuliltani lähtenyt" - Ps. 89:34
Jeesus sanoi: "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan.Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi" - Matt. 5:18-19
VASTAUS: Kymmenen käskyä on keskeisellä sijalla sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa (2. Moos. 34:27; Hebr. 10:15-17). Jumala ei ole tehnyt niihin minkäänlaista muutosta. Ne ovat kokonaisuudessaan voimassa.
HUOMAUTUS: Kaikki dekalogin käskyt ovat elintärkeitä eikä mitään niistä tule hylätä (Jaak. 2:10). Jos voidaan väittää, että henkilö joka noudattaa sapattikäskyä on lain orja, eikö samalla perustelulla voida sanoa, että jokainen joka noudattaa muita yhdeksää käskyä on 9/10 lain orja?
6. Rikkoiko Jeesus sapattikäskyä (Joh. 5:18)?
"Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista" - 1. Joh. 3:4
"Sillä se, joka muuten kaikessa noudattaa lakia mutta rikkoo sitä yhdessä kohdassa, on syypää kaikilta kohdin" - Jaak. 2:10
Jeesus sanoi: "Kuka teistä voi osoittaa, että minä olen tehnyt syntiä?" - Joh. 8:46
VASTAUS: Sapattikäsky on yksi kymmenestä käskystä. Jos Jeesus olisi rikkonut sitä, hän olisi syyllistynyt syntiin. Jeesus ei rikkonut sapattikäskyä eikä muitakaan käskyjä, koska hän "oli puhdas synnistä" (2. Kor. 5:21)
HUOMAUTUS: Jeesus joutui fariseusten kanssa usein ristiriitaan lepopäivän viettotavasta, mutta koskaan ei tullut erimielisyyttä päivästä. Kun Jeesusta arvosteltiin siitä, että hän sapattina poisti kärsimystä, hän vastasi: "Kyllä sapattina on lupa tehdä hyvää" (Matt. 12:12). Parantamisteoillaan hän ei rikkonut sapattia vaan osoitti vääriksi ne raskaat säännöt, jotka olivat vääristäneet sapatin merkityksen Jumalan välikappaleena hengellisen ilon ja virkistyksen tuomiseksi.
7. Pitivätkö apostolit sapattia?
"Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista" - Apt. 17:2
"He menivät synagoogaan sapatinpäivänä ja istuutuivat" - Apt. 13:14
"Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukospaikan, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille" - Apt. 16:13
"Ja hän keskusteli synagoogassa jokaisena sapattina ja sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan" - Apt. 18:4
VASTAUS: Apostolien teot kertovat selvästi, että apostolit ja alkuseurakunta pitivät sapattia.
8. Oliko sapatti tarkoitettu vain juutalaisille?
Jeesus sanoi: "Sapatti on asetettu ihmistä varten" - Mark 2:27
Jumala kehotti: "Autuas se ihminen -- joka pitää sapatin eikä sitä riko. -- muukalaiset, jotka ovat liittyneet Herraan -- jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät minun liitossani -- sillä minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoshuoneeksi" - Jes. 56:2-7
VASTAUS: Sapatti asetettiin kaikille ihmisille, jotta ihmiset voisivat kokea arjen jälkeen lepoa ja yhteyttä Luojansa kanssa. Sapatti ei rajoitu mihinkään kansaan, vaan se on yleismaailmallinen ja kaikkia kansoja koskeva. Sapatin viettoon kutsuttiin pakanakansoja jo Vanhan testamentin aikana. Paavalin julistaman evankeliumin vaikutuksesta alkoivat muutkin kuin juutalaiset viettää sapattia eri paikkakunnilla (Apt. 13:42,44; 18:4).
HUOMAUTUS: Raamattu ei koskaan nimitä sapattia juutalaiseksi vaan käyttää siitä nimeä "Herran, sinun Jumalasi, sapatti" (2. Moos. 20:10). Se, että juutalaisetkin ovat viettäneet Herran käskystä hänen osoittamaansa seitsemättä päivää eli lauantaita lepopäivänään, ei tee sitä juutalaiseksi, samoin kuin ei ole juutalaista kunnioittaa isää ja äitiä, sillä tämä käsky on samassa laissa.
9. Muutettiinko sapatti lauantailta sunnuntaille Jeesuksen kuoleman tai ylösnousemuksen yhteydessä?
Jeesus sanoi: "Rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina" - Matt. 24:20
"Silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan. Ja naiset -- katselivat hautaa ja kuinka hänen ruumiinsa sinne pantiin. Ja palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan" - Luuk. 23:54-56
"Ja kun sapatti oli ohi, ostivat -- hyvänhajuisia yrttejä mennäkseen voitelemaan häntä" - Mark. 16:1
VASTAUS: Evankeliumeissa kerrotaan, että Jeesuksen seuraajat pyhittivät sapattia Vapahtajan ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen aikoina ja myöhemminkin. Kristus kehotti rukoilemaan, ettei edes pakomatka Jerusalemista (vuonna 70 jKr.) saisi häiritä sapatin viettämistä. Raamatussa ei ole yhtään kohtaa, jossa osoitettaisiin Jeesuksen tai apostolien muuttaneen sapatin toiseksi päiväksi.
10. Mitä Raamattu kertoo sapatin viettämisen tulevaisuudesta?
"Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen" - 2. Moos. 20:11
"Mitä sinä, Herra, siunaat, se on oleva siunattu iäti" - 1. Aikak. 17:27
"Niinkuin uudet taivaat ja uusi maa, jonka minä teen, pysyvät minun kasvojeni edessä, sanoo Herra. -- Joka viikko sapattina tulee kaikki liha kumartaen rukoilemaan minua, sanoo Herra" - Jes. 66:22-23
VASTAUS: Raamatussa ennustetaan, että Jumalan kansan keskuudessa sapatin pyhittäminen ennallistetaan ajan lopulla (Jes. 58:12-14). Herran tulemuksen odottajista sanotaan, että he "pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon" (Ilm. 14:12). Raamatun mukaan sapatin viettäminen jatkuu uudistetussa Jumalan valtakunnassa.
11. Onko sunnuntai Herran päivä?
Jumala sanoi: "Seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti" - 2. Moos. 20:10
Jeesus sanoi: "Sillä Ihmisen Poika on sapatin Herra" - Matt. 12:8
VASTAUS: Sapatti on Herran päivä. Raamatun maininta Herran päivästä (Ilm. 1:10) tarkoittaa sapattia. Alkuteksti tai historialliset tosiasiat eivät osoita, että kysymyksessä olisi sunnuntai. Sunnuntaita on alettu nimittää Herran päiväksi tai pyhäksi vasta apostolisen ajan jälkeen.
12. Pitäisikö sunnuntaita viettää Kristuksen ylösnousemuksen muistoksi?
"Hän [Jeesus] otti käsiinsä maljan, kiitti Jumalaa ja sanoi: "Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne." "Sitten hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni." - Luuk. 22:17,19
"Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen olemme hänen kuolemaansa kastetut? Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi" - Room. 6:3-6
VASTAUS: Kristus asetti ehtoollisen kuolemansa muistoksi ja kasteen hautaamisensa ja ylösnousemuksensa muistoksi. Emme vietä perjantaita pyhäpäivänä Jeesuksen ristinkuoleman muistoksi, siksi ei ole myöskään syytä viettää sunnuntaitakaan hänen ylösnousemisensa muistoksi. Me kunnioitamme Kristusta olemalla hänelle kuuliaiset (Joh. 14:15) emmekä seuraamalla ihmisten tekemiä asetuksia.
13. Mistä sunnuntain pyhittäminen on tullut?
"Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain" - Dan. 7:25
"Te olette hylänneet Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä." - Mark. 7:8
VASTAUS: Raamatussa oli ennustettu, että apostolisen ajan jälkeen tulisi luopumus ja nousisi valta, joka ei kunnioita Jumalan käskyjä ja joka tuo niiden tilalle omia opetuksiaan (Apt. 20:28-29; 2. Tess. 2:3-12). Näin tapahtui. Lepopäivä muutettiin lauantailta sunnuntaille, kun keisarin käskystä haluttiin kunnioittaa auringon päivää (sunnuntai, engl. sunday, tarkoittaa "auringon päivä") ja kirkollinen valta pyrki erottautumaan juutalaisista ja heidän sapatinvietostaan.
14. Miksi Jumala asetti sapatin?
A. Luomisen muistoksi
"Hän on säätänyt ihmeellisen tekojensa muiston" - Ps. 111:4
"Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen" - 2. Moos. 20:11
B. Pyhityksen merkiksi
"Sapattini minä annoin heille olemaan merkkinä minun ja heidän välillään, että he tulisivat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän heidät" - Hes. 20:12
VASTAUS: Jumala antoi sapatin luomisen, lunastuksen ja pyhityksen merkiksi. Se on Jumalan merkki tai lippu (2. Moos. 31:13,17; Hes. 20:12,20). Sen vuoksi sitä ei tule mennä muuttamaan (Jes. 58:13-14). Sapatti ilmaisee syyn, miksi Jumalaa on palvottava: Jumala on Luoja, ja ihmiset ovat hänen luomiaan. Jotta tämä totuus pysyisi ikuisesti ihmissuvun mielessä, Jumala asetti sapatin.
15. Mikä on oikea vaikutin sapatin pyhittämisessä?
Jeesus sanoi: "Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni" - Joh. 14:15
"Rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat" - 1. Joh. 5:3
VASTAUS: Sapattia vietetään kiitollisuudesta ja rakkaudesta Vapahtajaa kohtaan. Sapatti on Jumalan lahja, lepoa Herrassa. Jeesus kutsuu kaikkia osallistumaan siitä: "Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon." (Matt. 11:28)
16. Mistä oli kysymys, kun opetuslapset olivat kokoontuneina yhteen viikon ensimmäisenä päivänä ja Jeesus ilmestyi heille (Joh. 20:9)?
VASTAUS: He eivät olleet jumalanpalveluksessa ylösnousemuksen muistoksi, koska he eivät silloin vielä uskoneet Jeesuksen nousseen ylös (Mark. 16:14). He "olivat koolla lukittujen ovien takana juutalaisten pelosta" eivätkä suinkaan jumalanpalveluksessa.
17. Osoittaako Trooaassa pidetty kokous ja ehtoollinen Paavalin alkaneen viettää sunnuntaita pyhäpäivänä (Apt. 20:7-12)?
VASTAUS: Kysymyksessä oli Paavalin jäähyväiskokous ja siten poikkeustapaus. Sen vuoksi kokous oli myöhään illalla ja Paavalin puhe hyvin pitkä. Luukas käytti evankeliumissaan juutalaista ajanlaskua (vrt. Luuk. 23:44), joten ilmeisesti Apostolien teoissakin hän puhuessaan viikon ensimmäisen päivän illasta tarkoittaa lauantai-iltaa. Raamatun mukaan vuorokausi vaihtui illalla auringon laskiessa (3. Moos. 23:32; Luuk. 4:40). Seuraavana päivänä apostoli ei sunkaan viettänyt sunnuntaita pyhänä, koska hän lähti pitkälle matkalle jalkaisin. Leivän murtaminen saattoi tarkoittaa ehtoollista, jota alkuseurakunnassa saatettiin nauttia päivittäin (Apt. 2:46). Sitä paitsi ensinnäinen ehtoollinen oli (kiiras)torstai-iltana. Raamatussa luettiin työpäiviksi kaikki muut viikonpäivät paitsi sapatti (Hes. 46:1).
18. Mistä on kysymys, kun puhutaan viikon ensimmäisenä päivänä säästöön pantavista varoista (1. Kor. 16:1-2)?
VASTAUS: Kyseessä oli keräys Juudeassa asuvien nälkää näkevien kristittyjen auttamiseksi (Apt. 11:26-30; Room. 15:26). Toiset seurakunnat lähettivät heille avustusta. Kysymyksessä ei ollut jumalanpalveluksessa kerättävä kolehti, koska apostoli neuvoi: "Pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan". Hän siis rohkaisi tekemään alkavalle viikolle talousarvion, jossa muistettaisiin vaikeuksiin joutuneita. Kysymyksen tekstissä ei ole mitään, mikä viittaisi sunnuntain viettämiseen pyhäpäivänä tai edes sinä päivänä pidettyyn kokoukseen.
19. Paavali kirjoittaa, että jokainen voi valita itselleen sopivan päivän (Room. 14:5-6). Onko kysymys pyhäpäivästä?
VASTAUS: Edellisissä jakeissa puhutaan paastoamisesta (jakeet 2-3). Jotkut pitivät täyspaastoa välttämättömänä. Toiset eivät katsoneet olevan mitään velvoitetta siihen. Terveydeltään heikot söivät vain kasviksia. Kyseisistä jakeista ilmeni, minä viikonpäivinä piti paastota. Hurskaat juutalaiset paastosivat Talmudin ohjeen mukaan maanantaina ja torstaina (vrt. Luuk. 18:12). Kristilliseen seurakuntaan tuli aikanaan Didakheen oppi jonka mukaan keskiviikko ja perjantai olivat paastopäiviä. Perjantai on edelleenkin monissa kirkoissa paastopäivä Jeesuksen ristinkuoleman muistoksi. Paavalin mukaan jokainen voi itse valita, haluaako paastota ja minä päivänä. Hän voi "Herran tähden" syödä tai olla syömättä. Mitään velvoitetta siihen ei kuitenkaan ole. Pyhäpäivästä kyseisessä tekstissä ei puhuta lainkaan.
20. Paavali näyttää opettavan, että sapatti on poistettu (Kol. 2:14-17). Miten asia on?
VASTAUS: Tekstissä viitataan sellaisiin juhlapäiviin, "jotka ovat vain tulevaisten varjo". Niitä saatettiin kutsua myös sapateiksi (3. Moos. 23:32). Ne kuuluivat seremonioihin, jotka kuvasivat Kristuksen sovitustyötä. Väärinkäsitysten välttämiseksi sanottiin "sitä paitsi Herran sapatit" (jae 38). Viikottainen sapatti ei ole esikuva tai varjo, koska se on luomisen muistomerkki ja asetettiin jo ennen synnin tuloa maailmaan. Sitä ei ole poistettu kuten vuosittaiset juutalaisten seitsemän juhlaa (3. Moos. 23). Tietenkään ei ole ihmisen tehtävä tuomita ketään viikottaisen sapatin vuoksi. Niinhän tekivät fariseukset Jeesukselle, joka osoitti oikean tavan viettää sapattia (Matt. 12:9-13).
